Cognac eli konjakki on yksi kiehtovimpia ja arvostetuimpia juomia, jota nautitaan kaikissa maailman kolkissa. Suomi kuuluu maailmanlaajuisestikin konjakin markkina-alueiden kärkijoukkoon.

Kuinka paljon kuitenkaan tiedämme nauttimamme juoman taustoista? Konjakki ei ole pelkkä juoma, vaan siihen nivoutuu kokonainen kulttuuri ja elinkeino.

Tämän sivuston tarkoituksena on johdattaa suomalainen konjakin ystävä tutustumaan konjakin monipuoliseen maailmaan. Lähdemme liikkeelle rypäleestä, joka kasvaa Charenten alueen hedelmällisessä maaperässä ja päädymme vaiherikkaan tislaus-, kypsytys- ja sekoitusprosessin kautta valmiiseen yksilölliseen tuotteeseen, jolla on lukuisia erilaisia käyttötapoja.

Emme unohda myöskään itse aluetta. Matkailijalle se tarjoaa konjakkinautintojen ja mielenkiintoisten konjakkivierailujen lisäksi monipuolisen valikoiman historiaa, kulttuuria, kaupunkimiljöitä ja luontoelämyksiä.

Cognac on ainoa oikea nimi Ranskanssa Cognacin alueella tuotetulle juomalle, jota me Suomessa kutsumme suomalaisten suuhun sopivalla käännösnimellä konjakki. Muilla alueilla tai muissa maissa tuotetut vastaavan tyyppiset juomat kulkeva omilla nimillään.

Konjakki valmistetaan tunteella ja taidolla

Kullankeltainen neste välkehtii aromilasissa. Todellinen nautiskelija katselee, haistelee ja vasta sitten maistelee. Toinen kulauttaa kerralla. Mahtaako kumpikaan arvata, miten yksityiskohtaista osaamista vaativan tien konjakki on käynyt läpi ennen aromilasiin päätymistä?

Konjakkia nautiskellaan monella tapaa, jopa long-drink-yhdistelminä. Konjakin tuottajat ovat jalon juomansa moderneista käyttötavoista montaa mieltä. Joidenkin mielestä ne merkitsevät lähestulkoon pyhäinhäväistystä, toiset kehittävät itse valmiita konjakkipohjaisia juomasekoituksia.

Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että uudet markkinat ja käyttäjäryhmät ovat tarpeellisia. Suomi on yksi konjakin tärkeimmistä markkina-alueista. Nähtäväksi jää, miten nopeasti konjakin uudet nauttimistavat saavat meillä jalansijaa. Konjakin laatu syntyy hienonhienoista yksityiskohdista

Konjakkia tuotetaan vain suhteellisen pienellä, noin 80 000 hehtaarin alueella Cognacin kaupungin ympäristössä Ranskassa. Konjakin perinteet ulottuvat vuosisatojen taakse. Konjakin valmistuksessa käytetty kahteen tislausvaiheeseen perustuva charente-menetelmä yleistyi 1600-luvun alussa. Vanhimmat nykyisistä suurista konjakkitaloista on perustettu jo vuonna 1715.

Kahdesti tislattua viiniä voi kutsua konjakiksi vasta huolellisen kypsytysvarastoinnin ja tarkan sekoitusprosessin jälkeen. Mitä enemmän konjakki vanhenee, sitä aromikkaampaa siitä tulee.

Kun tislattu eau-de-vie varastoidaan tammitynnyreihin, sen alkoholipitoisuus on noin 70 %. Haihtumisen ansioista alkoholipitoisuus kuitenkin laskee niin, että konjakin päätyessä lasipulloon myyntiä varten sen alkoholipitoisuus on enää noin 40 %.

Konjakin aromiin vaikuttavat pelkän vanhenemisen lisäksi myös lukuisat muut yksityiskohdat. Olennaista on se, missä viinin valmistukseen käytetyt rypäleet ovat kasvaneet. Aivan yhtä tärkeää on myös se, missä konjakin varastointiin käytettyjen tammitynnyrien tammipuu on kasvanut. Tammen huokoisuudesta riippuu, miten nopeasti tynnyrin tanniini siirtyy alkoholiin.

Konjakki on aina viimekädessä sekoitusmestarin työn tulos. Hän päättää, milloin eau-de-vie on kypsää sekoitettavaksi ja missä suhteessa eri-ikäistä, eri alueiden viinirypäleistä valmistettua ja eri erissä tislattua eau-de-vietä sekoitetaan lopullisen konjakin synnyttämiseksi.